torstai 8. marraskuuta 2012

Vaikuta vuoden 2013 toimintaan!

Hesparton syysvuosikokous on ensi maanantaina, 12.11.2012 uudella kololla klo 18. Kokouksessa valitaan muun muassa lippukunnanjohtaja, rahastonhoitaja, kirjanpitäjä ja hallitus ensi vuodeksi. Lisäksi kokous vahvistaa ensi vuoden toimintasuunnitelman ja talousarvion.

Mikä on toimintasuunnitelma?


Toimintasuunnitelma linjaa keskeisimmät asiat ja tavoitteet sille, mitä lippukunta tulevana vuonna tekee. Toimintasuunnitelman myötä linjataan painopisteet ja tavoitteet, joiden täyttämiseen ensi vuonna erityisesti keskitytään – esimerkiksi: vuoden loppuun mennessä kaikilla lippukunnan täysi-ikäisillä johtajilla on suoritettuna vähintään partiojohtajan peruskoulutus, tai: lippukunta panostaa tulevana vuonna erityisesti eräilyyn ja retkeilyyn. Toimintasuunnitelmassa kerrotaan pääpiirteittäin, mitä eri ikäkaudet vuoden aikana tulevat tekemään, sekä mitä yhteisiä tapahtumia lippukunta vähintään vuoden aikana järjestää (esimerkiksi talvileiri, kesäleiri, tarpojaikäkauden retki keväällä, lippukuntaretki syksyllä).

Vahvistaessaan toimintasuunnitelman vuosikokouksessa lippukunnan jäsenistö velvoittaa hallituksen huolehtimaan tavalla tai toisella siitä, että lippukunnan toiminta on arvoiltaan ja painopisteiltään toimintasuunnitelmassa mainitun mukaista ja että vähintään toimintasuunnitelmassa mainitut tapahtumat järjestetään. Toki lippukunta voi panna toimeen monia muitakin tapahtumia kuin pelkästään ne, mihin toimintasuunnitelma velvoittaa.

Miksi toimintaa suunnitellaan?


Toiminnan suunnittelu auttaa varmistamaan, että lippukunnan käytössä olevat rahat riittävät koko vuoden ajalle ja että vielä marras-joulukuussakin on varaa järjestää kivoja tapahtumia tai keittää esimerkiksi riisipuuroa joulujuhlaan. Vuosikokous hyväksyy toimintasuunnitelman yhteydessä myös talousarvion, jossa on laskettu, paljonko lippukunta arviolta tulee käyttämään rahaa esimerkiksi retkiin ja leireihin vuonna 2013, tai paljonko sudenpennuille jaettavat jälkimerkit tulevat vuonna 2013 maksamaan.

Toimintasuunnitelma auttaa myös pohtimaan sitä, paljonko johtajia kunkin ikäkauden ryhmiin tarvitaan vuoden aikana. Jos lippukunnassa aloittaa vaikkapa uusi seikkailijajoukkue syksyn alussa, täytyy tälle ryhmälle sopia ajoissa johtajat. Samoin kesä- ja talvileirit sekä retket ja vaellukset vaativat innokkaita tekijöitä. Yleensä kesäleirin suunnittelu aloitetaan jo vuoden alussa, jotta esimerkiksi leiripaikat ja bussit saadaan varattua käyttöömme.

Miten minä voin vaikuttaa?


Lippukunnan toimintaan voi vaikuttaa sekä ehdottamalla että äänestämällä. Ensi maanantain vuosikokouksessa äänioikeutettuja ovat lippukunnan sääntöjen mukaan kaikki vähintään 15-vuotiaat lippukunnan vuoden 2012 jäsenmaksun maksaneet jäsenet. Kokouksessa on kuitenkin puheoikeus myös alle 15-vuotiailla jäsenillä, joten toimintaehdotuksia ja lisäyksiä toimintasuunnitelmaan voi esittää vielä paikan päällä niin halutessaan.

Ne lippukunnan jäsenet, jotka täyttävät vuonna 2013 vähintään 17 vuotta, voivat asettua ehdolle myös lippukunnan hallitukseen. Hallitus vastaa muun muassa toimintasuunnitelman toteuttamisesta ja lippukunnan hallinnosta vuoden aikana.

Kiinnostaako sinua tietää, kuka lippukuntaamme tammikuusta alkaen johtaa tai mitä tapahtumia lippukunta sinullekin ensi vuonna järjestää? Tule paikan päälle vuosikokoukseen! Samalla voit tavata partiokavereita ja nauttia namiherkkutarjoiluista.

tiistai 30. lokakuuta 2012

Lpk-retki Survival '12 Kavalahdessa 26.–28.10.2012

Lippukuntaretki Survival '12 keräsi lähes 50 hesparttoa nauttimaan talvisesta viikonlopusta Inkoon Kavalahteen. Bussi keräsi meidät kololta perjantai-iltana klo 17.30 ja suuntasi talviselle retkipaikallemme, ensilumi kun tuli tänä vuonna harvinaisen aikaisin.

Perillä jakauduimme eri paikkoihin tekemään ikäkausiohjelmaa. Seikkailijat tekivät sytytyspaloja, sudenpennut huivikoruja ja samoajat pohtivat johtajuuden eri muotoja. Tarpojat valmistautuivat lupauksenantoon miettimällä, mitä eri partioihanteet kullekin heistä merkitsevät. Välillä nautimme Lauran valmistamaa namiherkkuiltapalaa.

 Jänis ja Hylje löysivät kasvomaalausvärit.

Loppuillan tarpojakaste vei Tiltaltit ja osan Hippiäisistä metsään, jossa neiti Vampyyri aiheutti sydämentykytyksiä hyppäämällä pahaa-aavistamattomien kulkijoiden niskaan kulman takaa. Ulkotuliroihujen valossa tapahtui muutakin jännää, uudet tarpojat nauttivat muun muassa myrkkyä, johon onneksi löytyi lopulta vastalääke. Perinteen mukaisesti tarpojina jo pari vuotta toimineet Hippiäiset tekivät kasteen nuoremmilleen. Ilta huipentui lupauksenantoon järven rannalla kuun ja mörskärien valossa.

Lauantaina rakennettiin majoja


Lauantain ohjelmassa oli majanrakennusta sekä selviytymisrata, jossa muun muassa opeteltiin suunnistusta, eri majoitteiden pystytystä, toimimista eksyneenä tai väsyneenä vaelluksella ja ensiapua. Vaikka majoista tulikin huikean hienoja, nukuimme yömme kuitenkin sisätiloissa.

Kenellä on pisin pikkurilli?

Lauantai-iltana saunoimme, lauloimme yhdessä ja nautimme Tiltalttien tekemästä iltanuotio-ohjelmasta. Huomionosoituksiakin jaettiin: pitkään ansiokasta työtä lippukunnan hyväksi tehnyt rahastonhoitajamme Johis palkittiin Pääkaupunkiseudun Partiolaisten pronssisella ansiomitalilla. Onnea Johikselle ja kiitos kaikesta lippukunnan hyväksi tekemästäsi työstä!

Johis sai piirin pronssisen ansiomerkin, ex-lpkj Elmeri onnittelee.

Iltanuotiolla erityisesti Meksikon pikajuna -kuvaelma ja stop-leikki naurattivat yleisöä hirmuisesti. Myös Masa-mato ehti juoda nimikkoleikkinsä aikana aivan liian monta kokista, kun retkeläiset leikkivät jojoilla, viiuu-viiuu.

Luonto helli kauneudellaan


Talvinen maisema sai vanhat ja nuoret hespartot huokailemaan ihastuksesta. Järven päällä hiljakseen leijuva usva, lumikiteiden kimmellys ruohikossa ja huurteiset koivut muistuttivat siitä, kuinka ylivertainen designer luontoäiti on ihmiseen verrattuna. Rinnettä pitkin tippuvan veden kallion alla kasvaviin mustikanvarpuihin muodostamat jääveistokset menisivät milloin tahansa kaupaksi missä tahansa taidegalleriassa.

Tonttu tutustuttaa ryhmää rastillaan karttamerkkeihin.

 Hiukset kiinni ja kello mukaan!


Viileä (tai märkä) sää luo kuitenkin erityisvaatimuksia retkivarusteille. Vanhempien on hyvä huomioida rinkkaa pakatessa, että mukana on oltava nimenomaan villasukat, ei pörrösukkia. Villa on materiaali, joka lämmittää märkänäkin, toisin kuin puuvillaiset ja tekokuituiset pörrösukat. Lisäksi johtajat tahtovat muistuttaa, että pitkien hiusten tulisi olla retkelle lähdettäessä letitettyinä ja mukaan on hyvä ottaa myös varapampula. Avoimina liehuvat pitkät hiukset saattavat sotkeutua pahasti oksiin metsässä rymytessä, uivat herkästi keittolautasella ja menevät huopamaisiin takkuihin. Nuotioita tai ulkotulia sytytellessä pitkä tukka on turvallisuusriski, koska jos se osuu tuleen, se saattaa roihahtaa. Myös jos leiriohjelmassa on kiipeilyä, hiukset avoimena ei pääse seinälle lainkaan turvallisuussyistä.

Myös rannekello on hyvä varuste mukana, mikäli retkeläinen ei tahdo viettää koko loppuiltaa metsässä suunnistamassa. Kallis kellon ei tarvitse olla, vaan marketista tai halpakaupasta ostettu muutaman euron rannetiuku riittää kyllä metsäolosuhteissa.

Kiitos retkestä kaikille osallistujille! Lisää retkikuvia voit katsella galleriasta.

torstai 6. syyskuuta 2012

Uuden tarpojavartion nimeksi tuli Tiltaltit

Hesparton ryhmien syyskausi on taas alkanut. Ryhmissä on tapahtunut muutoksia, kun suurin osa Omenoista siirtyi tarpojiin ja osa Majavista siirtyi seikkailijoihin. Hesparton uusi reipas tarpojavartio nimesi itsensä Tiltalteiksi, tuoreesta seikkailijajoukkueestamme taas tuli Guavat.

Tiltaltit johtajineen puistossa

Syksy on tuonut Hespartolle muitakin muutoksia mukanaan. Toimintamme laajeni nimittäin Töölön kolojemme ohella myös Töölönlahden toiselle puolelle Kallioon. Uudella kolollamme Siltasaarenkadulla kokoontuu tällä hetkellä yksi sudenpentulauma, josta paikkoja voi kysellä Tilli Pesolalta (tilli.pesola@hespartto.fi). Monissa Töölön ryhmissäkin on muutamia paikkoja vapaana, yhteyshenkilöt tietoineen löytyvät Jäseneksi-sivulta. Tervetuloa rohkeasti mukaan!

torstai 5. heinäkuuta 2012

Hippiäisten majakkavaellus

Hippiäiset suorittivat tänä keväänä selviytymistarpon, joka huipentui toukokuussa majakkavaellukseen Repovedellä. Repoveden kansallispuiston luonto tarjosi jyrkkiä, huimia maisemia ja paljon uutta nähtävää.

Lähdimme kololta pe 11.5. klo 16 minibussikyydillä kohti Kouvolaa, jonka kupeessa Repoveden kansallispuisto sijaitsee. Puisto on tunnettu muun muassa siitä, että siellä sijaitsevat Kymenlaakson korkeimmat kohdat, kuten useimpien kalliokiipeilijöiden hyvin tuntema Olhavanvuori. Lisäksi puiston lukuisissa järvissä pesii Suomen suurin kaakkurikanta. Yöllä kuulimmekin ainakin käkien, joutsenten ja kaakkurien huudot järven yllä.

 Kuutinvuori sortui noin 9300 vuotta sitten.

Vaellusreittimme varrella tutustuimme muun muassa Kuutinvuoren kalliosortumaan, jonka valtavan koon tajuaa kunnolla vasta paikan päällä. Yläpuolella olevasta kuvasta voi yrittää bongata Hippiäisiä kivenlohkareiden seasta. Lisäksi ihmettelimme muun muassa Kuutinkanavan 100 vuotta vanhaa tukinuittoränniä, Lapinsalmen huojuvaa riippusiltaa ja Mustavuoren korkeaa näkötornia. Iltaisin herkuteltiin muun muassa nuotio-omenilla, suklaavanukkaalla sekä kaakaolla, jonka päälle laitoimme vaahtokarkkeja, strösseliä ja tietenkin kermavaahtoa.

Hippiäiset matkalla näkötornille

Yksi hurmaavimmista asioista Repovedellä on ehdottomasti luonto. Reitin varrella kasvoi lukuisia enemmän tai vähemmän harvinaisia kasveja ja valtavia korvasieniä. Puissa kasvava, puhtaan ilman tunnusmerkki naava houkutteli koko vartion vanhenemaan silmissä naavapartaisiksi. Lauantai-iltana, kun poltimme iltanuotiota leiripaikallamme, saimme ihailla upeaa auringonlaskua peilityynen lammen yllä, satakielen laulaessa jossain päämme päällä.

Naavapartainen Liina

Sunnuntaina 13.5. suunnistimme Mustavuorelta kohti Lapinsalmea, jossa nautimme ihanassa auringonpaisteessa hernekeittolounaan. Paluukyyti Lapinsalmen parkkipaikalta klo 15 keräsi penkeilleen joukon hiukan väsyneitä, mutta varsin iloisia tarpojia ja kaksi johtajaa. Reissu oli todellakin tekemisen väärti.