Perjantai-illan pimetessä matkasimme linja-autolla Porvoon Partiopoukamaan. Alku oli jännä, sillä bussi ei millään meinannut päästä parkkeeraamaan kolomme läheisyyteen. Perille kuitenkin lopulta päästiin ja keskellä metsää oli tietenkin silloin jo pilkkopimeää, joten otsalampuille saatiin heti käyttöä. Roudattuamme kamat Poukaman taloihin (kukin ikäkausi majoittui omaan mökkiinsä) pääsimme aloittamaan iltaherkuttelut. Huhujen mukaan mökeissä valmistettiin ainakin herkullisia skotlantilaisia pannareita, tortilloja ja lettuja.
Lauantaina oli luvassa aimo annos ensiapua. Ea-rastiradalla kierrettiin pienissä ryhmissä ja ratkottiin tukalia tilanteita aina nyrjähtäneestä nilkasta ranteesta törröttävään luuhun. Maskeeraukset olivat kammottavan aidon näköisiä, ja ällöttävintä (juurikin sitä törröttävää luuta) näytettiin heikkohermoisille vain kaukaa. Illalla saimme kuin saimmekin Porvoon päheimmän ambulanssin redupaikallemme ja pääsimme tutustumaan sen kaikkiin "hienouksiin" (kuten henkilöauton hintaiseen sydänfilmikoneeseen). Synttärisankari Elina ja keittiömestari Keijo tekivät myös lähempää tuttavuutta tyhjiöpatjan kanssa, ja nuorimmat leiriläiset saivat muistoksi siniset lateksihanskat, joista saatiin mm. ilmapalloja ja apuvälineet tiskaamiseen. Ambulanssin ja saunomisten jälkeen syötiin herkkupullia ja juotiin kaakaota iltaohjelman lomassa. Sketsejä ja lauluja riitti, ja niiden voimalla päästin hyvin mielin nukkumaan.
Sunnuntaina oli vielä luvassa suunnistusta ja tietenkin siivoamista. Kuuman bussimatkan jälkeen olimme jälleen takaisin Töölön vilinässä. Reippaasti saimme kamat kololle ja pääsimme kukin lähtemään koteihimme oman sängyn lämpöön. Rohkenen sanoa kaikkien puolesta, että unta ei sunnuntai-iltana tarvinnut kauaa houkutella. ;)
Kuvia näet täällä.
